Turhat lait

Puhelimen käyttökieltolaki ajaessa on hyvä esimerkki laista, joka on susi jo syntyessään. Ei pitäisi tehdä lakeja joita ei voi valvoa kunnolla ja joita suurin osa ihmisistä ei pidä oikeutettuina. Poikkeuksiakin löytyy. Jokin aika sitten otin kentältä asiakkaan kyytiin suuntana Helsingin keskusta. Olin aikaisemmin sopinut, että mikäli tämä kyyti menee keskustaan otan sieltä kyytiin erään toisen asiakkaan. No ei muuta kuin tekstiviestiä peliin samantien, että olen tulossa noin 20 minuutin päästä hakemaan hänet. Takapenkiltä alkoi valitus samantien ja keskustelu meni suunnilleen näin:
-En pidä siitä että näpyttelet tekstiviestiä kun minä olen kyydissä
-Pakko viestittää seuraavalle asiakkaalle noutoaika
-Ei kiinnosta, pistä pois se puhelin, en halua olla kyydissä mikäli tekstittelet
-OK, jätän teidät seuraavalle bussipysäkille, talo tarjoaa tämän kyydin
-En lähde mihinkään ennenkuin tilaat minulle uuden taksin
-En tilaa, itse halusitte jäädä pois kyydistä ja nyt ulos
Pienen vänkäämisen jälkeen äijä suostui poistumaan. Lähtiessäni liikkeelle huomasin takapenkillä äijän lompakon. Jos olisin ollut vittumaisella tuulella olisin vienyt sen vuoron jälkeen kyttikselle ja jättänyt äijän seisomaan pysäkille ilman mitään maksuvälinettä. Päätin kumminkin ajaa äijän kohdalle ja pysäyttämättä autoa heitin lompakon ikkunasta, joka lensikin juuri sopivasti äijän edessä olevaan loskalammikkoon.
Kyseinen asiakas oli tyyppiesimerkki ihmisestä joka luulee että pelkästään jonkin asian kieltäminen laissa yhtäkkiä tekee kyseisen asian vaaralliseksi ja sen takia kyseistä lakia pitäisi orjallisesti noudattaa. Käytän puhelimessani ennakoivaa tekstinsyöttöä, joka sekä nopeuttaa että helpottaa viestien lähetystä, ei tarvitse edes katsoa puhelimeen kirjoittaessani viestiä. Lisäksi ajan automaattivaihteisella autolla, joten toinen käsi on joka tapauksessa vapaa.